CLARITY Act jakaa kryptoalaa kahtia – Hoskinson syyttää Rippleä kilpailijoiden tuhoamisesta

Yhdysvaltojen tärkein kryptolakiehdotus, CLARITY Act, on jälleen myrskyn silmässä. Cardanon perustaja Charles Hoskinson on käynnistänyt rajun hyökkäyksen Rippleä ja sen toimitusjohtaja Brad Garlinghousea vastaan, syyttäen heitä lain muokkaamisesta Ripplen eduksi – muun kryptoalan kustannuksella.

Hoskinsonin syytökset

Hoskinsonin mukaan CLARITY Actin nykyinen versio tekisi jokaisesta uudesta lohkoketjuprojektista lähtökohtaisesti arvopaperin, mutta jättäisi Ripplen ja XRP:n poikkeuksen piiriin. Hänen mukaansa tämä ei ole sattumaa, vaan hyvin rahoitetun yhtiön laskelmoitu siirto oman asemansa turvaamiseksi.

"He yrittävät saada läpi lain, joka vahingoittaa koko ekosysteemiä, samalla kun he itse saavat suojan", Hoskinson sanoi.

Erityisen huolestuttavana hän pitää avoimen lähdekoodin kehittäjien vastuukysymystä. Lakiehdotuksen nykyinen sanamuoto voisi altistaa kehittäjät rajattomalle oikeudelliselle vastuulle pelkästään siitä, että he rakentavat lohkoketjun päälle. Alalle, joka perustuu pitkälti avoimeen lähdekoodiin, tämä olisi tuhoisa.

Hoskinson muistutti myös, ettei hän "antanut itselleen 70 prosenttia ADA:n tarjonnasta" – suora viittaus Ripplen massiiviseen esilouhintaan.

Coin Center varoittaa tulevaisuudesta

Toiselta suunnalta kryptopolitiikan vaikuttaja Coin Center varoittaa aivan eri asiasta: siitä, mitä tapahtuu, jos CLARITY Act ei mene läpi.

Coin Centerin johtaja Peter Van Valkenburgh kirjoitti, että ilman lainsäädäntöä kryptoala on täysin tulevien hallintojen armoilla. "CLARITY Actin tarkoitus ei ole luottaa nykyiseen hallintoon. Sen tarkoitus on sitoa seuraava", hän totesi.

Ilman selkeitä lakeja oikeusministeriö voisi tulevaisuudessa alkaa syyttämään yksityisyystyökalujen kehittäjiä luvattomina rahanvälittäjinä. Nykyisen hallinnon myönteinen suhtautuminen kryptoon voisi kääntyä yhdessä yössä.

Stablecoin-tuotot vain instituutioille?

Ripplen toimitusjohtaja Garlinghouse puolestaan nosti esiin 13 biljoonan dollarin mahdollisuuden stablecoineissa ja kutsui niitä krypton "ChatGPT-hetkeksi". Mutta kriitikot huomauttivat, että nykyinen sääntelykehys estää tavallisia sijoittajia saamasta tuottoa stablecoineistaan – etu on varattu vain instituutioille.

Miksi tällä on väliä?

Keskustelu CLARITY Actista on paljon enemmän kuin alan sisäinen kiista. Kyseessä on koko kryptotalouden pelisääntöjen kirjoittaminen vuosikymmeniksi eteenpäin. Kuten Hoskinson muistutti: vuoden 1933 arvopaperilaki on edelleen voimassa 93 vuotta myöhemmin. Laki, joka nyt hyväksytään, voi määrittää alan suunnan seuraavat sukupolvet.